Työhyvinvointi syntyy työstä ja elämästä

Työhyvinvointi on yhteydessä tuottavuuteen, laatuun, palvelukykyyn, luovuuteen ja innovaatioihin – sekä ihmisen terveyteen ja työkykyyn. Siitä kannattaa pitää huolta!

Ihminen on kokonaisuus: ei ole yhdentekevää, millaiseksi hän oman työnsä kokee. Työntekijä tuo mukanaan työpaikalleen koko persoonansa ja yksityiselämänsä. Vastaavasti hän vie työpaikaltaan muuhun elämään työssä saadut kokemukset ja tunteet.

Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin määritelmään kuuluvat työn ja työympäristön lisäksi työkyky, terveys, persoonallisuus ja reagointitavat. Työpaikan ihmissuhteet ja johtaminen vaikuttavat ratkaisevasti työhyvinvointiin.

Työhyvinvoinnin kokemus on herkkä siihen vaikuttavien tekijöiden muutoksille. Sen sijaan yksilölliset reagointitapamme ovat muutosten keskellä melko pysyviä. Ne on tärkeä tiedostaa, jotta niitä voi kehittää. Usein pelkkä ymmärrys omasta kokonaistilanteesta helpottaa jaksamista.

Työnhallintaa voi onneksi oppia sekä työtä ja työoloja voi kehittää. Siihen tarvitaan työpaikalla yhteistyötä ja kommunikointia. Työnohjaaja tai valmentaja voi tukea yksilöä ja työyhteisöä hyvinvoivan työpaikan rakentamisessa. Työn rakennustyömaalla tekevät kuitenkin työntekijät ja johto yhdessä – eikä sitä voi ulkoistaa!

Mindfulness, tietoisuus, läsnäolo. Kun joku asia kiinnostaa, siitä alkaa tehdä havaintoja joka puolella.

Toteutin jokin aika sitten mindfulness-painotteisen intervention, jossa harjoiteltiin erilaisia taitoja työ- ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Yhtäkkiä mindfulnessista puhuttiin kaikilla kanavilla. Milloin siitä kerrottiin perinteisesti stressinhallinnan keinona, milloin mindfullnessia verrattiin meditaatioon tai joogaan. Mindfulnessista puhuttiin jopa Suomen eduskunnassa Iso-Britannian parlamentin jäsenen toimiessa globaalina politiikan mindfulness-lähettiläänä.

Vastapainoksi tarjolla oli myös kritiikkiä. Työterveyshoidossa tarjotaan vastuuttomasti mindfulnessia avuksi silloin, kun pitäisi muuttaa organisaation rakenteita. Törmäsin ajatukseen, että mindfulnessin edistäminen yhteiskunnassa ja politiikassa on uusliberalistista hallintaa. Ja, että mindfulness pönkittää länsimaista individualismia. Mindfulness on uskonlahko. Mindfulness on buddhalaisuutta.

Kaiken tämän keskellä jäin miettimään, että onko mindfulness sittenkin hyvä renki mutta huono isäntä? Tarkoittaako sen vastustaminen epäluottamusta ihmisten arvostelukykyyn? Ellei mindfulnessin kelkkaan lähde, onko kyseessä muutosvastarinta, uuden asian pelko?

Tiedä häntä. Kuitenkin tutkimusten mukaan mindfulness lisää ihmisen hyvinvointia ja kykyä selviytyä arjessa. Se toimii yksinkin, mutta parhaimmillaan se tehostaa mitä tahansa interventiota. Mindfulnessissa järkevä mieli ja tunteva mieli ovat tasapainossa. Siinä pysähdytään havaintojen, ajatusten ja uskomusten äärelle, sallitaan kaikenlaiset tunteet ja tutkitaan niitä. Tunteilla ei ole etumerkkiä, ei ole hyviä tai huonoja tunteita. Kun ymmärrämme omat ja muiden tunnetilat, meidän on helpompi säädellä ja sietää niitä. Vähitellen vaikutus alkaa näkyä. Kun ihminen on läsnä muille ihmisille ja itselleen arjessa, työelämässä ja yhteiskunnassa, voimme kaikki paremmin.

Voiko sellainen tila olla paha? Päätä sinä omalta kohdaltasi. Minä ainakin olen mindfulnessin puolesta.

”Kohti ääretöntä ja sen yli!”

Parasta palautetta ikinä työnohjaajan työstä antoi tänään oma työnohjattavani uudessa tehtävässä, yrityksessä ja asemamaassa, joista ei ollut tietoakaan, kun aloitimme työnohjausprosessin puoli vuotta sitten.

Hän kuvaa matkaa viime kesän usvasta tähän helmikuiseen kirkkauteen tavalla, joka saa työnohjaajan samalla sekä haikeaksi että onnelliseksi.

Juuri tämän takia teen tätä työtä – nähdäkseni ihanien rohkeiden ohjattavien lähtevän lentoon!

”Kohti ääretöntä ja sen yli!”

Työnohjaus yleistyy liike-elämässä

Työnohjauksessa keskitytään perustehtävään, tavoitteisiin ja sitä tukeviin rakenteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Niiden keskiössä on johtajuus. Työnohjaus auttaa tulosten saavuttamisessa erityisesti pitkällä tähtäimellä ja poikkeaa sikäli ratkaisukeskeisestä coachingista tai mentorin osaamista ja kokemuksia aktorille siirtävästä mentoroinnista. Käytettävä menetelmä  (työnohjaus, coaching tai mentoring) valitaan ohjattavan tilanteen ja muutoksen sisällön mukaan.

 

Mitä työnohjaus on?

Työohjaus on oman työn tutkimista ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla.

Työnohjaus auttaa selkeyttämään perustehtävää, tavoitteita ja toimenpiteitä.

Työnohjaus auttaa löytämään uusia näkökulmia urasuunnitteluun.

Työnohjaus tukee vuorovaikutusta, työhyvintointia ja työssä jaksamista.

Työnohjaus on prosessi, joka voi kestää muutamasta kerrasta vuosiin.

Työnohjaus sopii yksilölle, ryhmälle ja työyhteisölle.

Työnohjaus kannattaa, myös taloudellisesti!